Kristillisten sosialidemokraattien liitto r.y.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma

Kristinuskon opetus ja sosialidemokratian arvomaailma kulkevat käsi kädessä

 

Kristinuskon opetus, humanismi ja sosialidemokratian arvomaailma kulkevat käsi kädessä. Lähimmäisestä huolehtiminen ja oman esimerkin näyttäminen ovat Raamatun suuria ja tänäänkin täysin kestäviä opetuksia, korostaa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma Veljeys-lehdelle myöntämässään haastattelussa.

- Oma äitini välitti lapsuudessani erityisen vahvasti juuri tätä rakkauden kaksoiskäskyä. Se on piirtynyt mieleeni ja uskon sen merkitykseen tänäänkin. Heinäluoma tiivistää kaksoiskäskyn sanoman näin; ”Lähimmäisen, naapurin, sukulaisen, hädässä olevan auttaminen on paikallaan silloinkin, kun siitä ei saa mitään palkintoja.”

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan tärkein viesti Evankelisluterilaiselle kirkolle kuuluu; ”Maallistunut, ihmistä eri suuntiin repivä aika kaipaa kirkon vahvaa julistusta. Moraalisesta kompassista on ihmisellä yhä suurempi tarve, kun materiaalisia suunnannäyttäjiä on joka lähtöön. Oikean ja väärän kysymykset ovat meille kaikille tärkeitä ja tähän keskusteluun kirkon pitäisi vahvasti osallistua. Omien käsitysten esilletuonti ei tarkoita suvaitsemattomuutta, vaan kirkon sanomaan täytyy kuulua erilaisuuden ymmärtäminen.”

Heinäluoman viesti SDP:n seurakuntavaaliehdokkaille kuuluu: ”Kirkon hallinto perustuu sosialidemokraateille tärkeälle kansanvallan periaatteelle. Toivon, että seurakuntavaaliehdokkaat tekevät vahvan vaalityön kotiseurakuntansa tavallisten jäsenten tahdon välittämiseksi päätöksentekoon. Diakoniatyön tärkeys on yksi asia, joka meidän sosialidemokraattien on syytä tuoda esille.”

Aivan meille kaikille tavallisille seurakuntalaisille hän haluaa sanoa: ”Äänestäminen on tärkeä teko vahvan ja elävän kirkon puolesta.”

 

Tänään uhkana uudenlainen kahtiajako

 

Eero Heinäluoman mielestä huoli hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta on tämän päivän lähimmäisen rakkautta.

Suomea uhkaa tänään uudenalainen kahtiajako: jako pärjääviin, menestyviin ja jako niihin, jotka jäävät pysyvien työsuhteiden ja optio-Suomen ulkopuolelle. Kahtiajako ei näy vain toimeentuloeroissa vaan yhä enemmän myös terveyseroissa ja eroissa koulutuksessa ja kulttuuripalvelujen käytössä. Sosialidemokraatit haluavat olla mukana pysäyttämässä tätä kehitystä ja siihen omat ehdotuksemme eduskuntatyössä tähtäävät.

Tärkein on jälleen ensi vuoden budjetti. Siinähän nähdään, olemmeko eduskunnassa valmiita huolehtimaan lähimmäisestä vaikkapa kunnollisten ikäihmisten palvelujen kautta.

Samoin testiin tulee se, miten lamatalkoissa ovat mukana ne, joilla on kaksi tai useampi ihokas. Eli tässä nousee esiin sosialidemokraattien ehdottama pääomaveron korotus, jonka tuotolla voitaisiin poistaa nuorten työttömyys tai parantaa merkittävästi vanhuspalveluja.

Eduskuntakausi on ollut rankka ennen muuta sinällään eduskuntatyöhön kuulumattomien asioiden kuten vaalirahakeskustelun ja erilaisten seksiskandaalien käsittelyn myötä. Politiikan pitää puhdistaa itsensä ja se puhdistustyö on meneillään.

- Uskon, että kevään vaalien kautta syntyy uusi arvovalta.

 

Toive Tynjälä

 

 

Kuvateksti: (Kuva PT:n arkistosta)

 

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Eero Heinäluoman mukaan Suomea uhkaa tänään uudenalainen kahtiajako: jako pärjääviin, menestyviin ja jako niihin, jotka jäävät pysyvien työsuhteiden ja optio-Suomen ulkopuolelle. Kahtiajako ei näy vain toimeentuloeroissa vaan yhä enemmän myös terveyseroissa ja eroissa koulutuksessa ja kulttuuripalvelujen käytössä.

 

Veljeysliike tähtää kaikkien ihmisarvoiseen elämään

 

- Jos me emme kristittyinä sosialidemokraatteina toimi, on se laiminlyöntiä Kristusta kohtaan, korostaa Veljeysliikkeen kuopiolainen toiminnanjohtaja, kunnallisneuvos Marja-Liisa Tykkyläinen.

Kristittyinä meidän on tunnettava velvollisuutta sellaiseen päämäärätietoiseen toimintaan ja sellaisten yhteiskunnallisten muutosten toteuttamiseksi, jotka antavat mahdollisuuden jokaiselle henkilölle ihmisarvoiseen elämään. Tähän työhön on lähdettävä silloinkin, kun taivaanranta ei näytä valoisalta.

Meidän tulee toimia edelleen kaksisuuntaisesti eli seurakuntiin päin ja tehdä sosialidemokraattisia arvoja todelliseksi toimimalla niiden arvojen mukaisesti. Sillä tosi on, että se perusta jolle meidän yhteiskuntamme lakeineen ja arvoineen on perustettu on Raamatusta ja tämän perustuksen tuhoutuminen on meidän estettävä.

Kristillisen sosialidemokraattinen liitto valitsi aikanaan tehtäväkseen kahteen suuntaan tapahtuvan toiminnan. Se tahtoi olla sosialidemokratian puolesta puhuja kristittyjen joukossa ja kristinuskon puolesta puhuja sosialidemokraattien keskuudessa. Liitto tahtoi siten olla siltana molemminpuolisen vieraantumisen yli ja toimia samalla vallitsevien epäluulojen haihduttamiseksi.

Suvaitsevaisuuteen puuttuessaan Marja Liisa Tykkyläinen sanoo sen olevan materialistisen maailman armoa, mutta toimiiko se, jos nämä suvaitsevaiset ovat armon jakajina tämän päivän fariseuksia.

Suvaitsevaisuus liittyy tänä päivänä myös kirkon valtarakenteisiin, jotka kaipaavat uudistumista kirkolliskokousta ja piispainkokousta myöden. Paikallistasolla pappisvaltaa tulisi madaltaa muun muassa siten, että kirkkoneuvoston puheenjohtajaksi valitaan maallikko, luottamushenkilö.

Kirkkoneuvostossa pääosin käsitellään seurakunnan taloudellisia asioita ja hengelliset asiat jäävät jo muutoinkin pappien huoleksi, eivätkä ne ehdi kirkkoneuvoston käsiteltäväksi.

 

Papisto vastaamaan työelämän kysymyksiin

 

Kirkon tulee suunnata toimintaansa entistä enemmän työelämään tukemalla työyhteisöjä ja rakentamalla toivoa työnsä menettäneiden tai sen uhkaa kokevien elämään. Seurakunnan työntekijöiden työnkuvaan on lisättävä työelämän kysymyksiin vastaaminen ja vahvistettava työelämäosaamista.

Mutta seurakunta ei vasta silloin tule työpaikalle, kun sen työntekijä astuu portista sisään. Seurakunta on siellä jo jäsenissään. Kaikenkaikkiaan papisto on saatava työpaikoillakin ihmisten auttajaksi.

Seurakunnat ovat monialaisia työpaikkoja ja myös niissä työn kehittämiseen ja työilmapiiriin on kiinnnitettävä huomiota mm.henkilöstöraportin kautta. Motivoituneet ja työssä jaksavat työntekijät välittävät parhaiten kirkon sanomaa ympäröivään yhteiskuntaan.

”Leipäpappeja” emme tarvitse, sillä yhteiskuntamme tarvitsee hengen miehiä ja naisia kirkon eri tehtäviin.

 

Papit työväen asialla jo 1800-luvun lopulta saakka

 

Suomessa esiintyi 1800 luvun jo lopulla työväen asialle myönteisiä pappeja. Suomessa oli myös useita kristittyjä työväestön edustajia, jotka olivat pakotettuja perustamaan erillisen kristillisen työväenpuolueen sosiaalidemokraattiseen puolueen jyrkän kielteisyyden vuoksi. Liitto veti työhönsä mukaan muutamia kristillis-sosialistisia pappeja.

Suomalainen Veljeysliikkeen ryhmä eli Kristillisten Sosialidemokraattien Liitto perustettiin toisen maailmansodan jälkeen 1946. Tällöin Suomessa toimi merkittäviä kristillisiä sosialisteja mm. eduskunnassa ja heidän keskinäiset yhteydenottonsa johtivat opeasti liiton perustamiseen.

 

Toive Tynjälä

 

Meppi Mitro Revon mielestä

Poliittiset ilmiöt selitetään usein uskonnon kautta

 

Maailmapolitiikkaa ei voida tarkastella pelkästään poliittisten tai maantieteellisten seikkojen kautta, vaan ulottuvuuksissa on usein nähtävissä myös uskonto. Useita poliittisia ilmiöitä voidaankin selittää uskontojen kautta, joten uskontoja ei voida mitenkään sivuuttaa, korostaa EU-parlamentaarikko Mitro Repo.

Periaatteessa Euroopan unioni on pyritty pitämään ensisijaisesti poliittisena instituutiona ilman uskonnollisia tunnusmerkkejä. Tällä hetkellä unioni pohjaa vahvasti kristinuskoon, sillä kaikkien tämänhetkisten jäsenmaiden valtauskonto on kristinuskonto.

EU-parlamentin työskentelyssä toki huomaa eettisten arvojen tärkeyden, ja nämä arvot seuraavat parlamentaarikkoa koko ajan.

- Solidaarisuus ja suvaitsevaisuus näkyvät EU-parlamentin työssä, eritoten Sosialistien ja demokraattien ryhmässä, joka on ottanut mm. vahvasti kantaa romanikysymykseen sekä ihmisoikeuskysymyksiin. Eri kulttuurien ymmärtämisen ja vähäosaisimpien muistaminen ovat meille tärkeitä.

Repo huomauttaa, että uskonnolliset asiat voidaan nähdä usein vaikuttamassa arvoperusteisesti, sen sijaan kirkkoa instituutiona koskevia asioita nähdään harvemmin EU-parlamentissa. Toki yksittäiset mepit voivat toiminnallaan vaikuttaa tähän järjestämällä seminaareja ja tapaamisia, joissa kirkollisia asioita fokusoidaan enemmän.

 

Presidentti Halonen ja Isä-Mitro ovat jäseniä Veljeysliikkeessä

 

Tasavallan presidentti Tarja Halonen on ollut jo vuosikausia Veljeysliikkeen jäsen ja presidentiksi tulon jälkeen hänet kutsuttiin kunniajäseneksi. Mitro Revon tullessa valituksi Euroopan Parlamenttiin hän liittyi Halosen rinnalle Veljeysliikkeen jäseneksi.

- Olin onnistunut tekemään yhteistyötä Veljeysliikkeen kanssa jo paljon aikaisemmin. Kokemani vastaanotto oli lämmin ja veljellinen. Olen sydämeltäni perusekumeeninen ja valmis tukemaan kaikkea sitä, mikä on omiaan vahvistamaan kristittyjen ykseyttä.

Asepalveluksensa Isä-Mitro suoritti Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentissä vuonna 1986, kun Jorma Laulaja oli juuri valittu kenttäpiispaksi. Hän sai toimia piispan toimistossa apupappina.

- Opin kunnioittamaan hänen hengellisyyttään ja spiritualiteettiaan.

Vieraillessaan Pohjanmaalla Mirto Repo onnistui tapaamaan silloisen kenttäpiispan. Vierailu entisessä piispalassa toimi jälleen kerran ennen kaikkea sielunhoidollisena tapaamisena. Laulaja toimi myös Lapuan piispana.

Tuuheaan ja kattavaan EU-politiikkaan liittyy aina myös hengellinen ulottuvuus. Pastorin on aina hyvä ottaa opiksi kokeneempien neuvoista, Isä-Mitro kommentoi tapaamistaan.

Tapaamiset ihmisten kanssa on hänen intohimonsa. Repo viihtyy ihmisenä ihmisten keskellä.

- Eivät vain papit ja upseerit ole toisinaan liian tärkeitä asemastaan - se on toisinaan poliitikkojenkin helmasynti. Olenkin yrittänyt madaltaa kynnystä tulla kohdatuksi, koska uskon meidän tarvitsevan toisiamme löytääksemme itsemme.

Kesämarkkinoilla Kurikassa hän sai todella tavata ihmisiä. SDP:n teltalla riitti vilskettä, vaikka se oli asetettu lähes tarkalleen kirkon portin eteen.

Mietin hetken, oliko se johdatusta vai sattumaa, ettei kukaan vaan pääsisi syyllistämään minua toisten vesillä kalastelusta. Kun tiedustelin, miten he kaikki tänne löysivät, vastauksena oli, mistä muualta sitä pappia etsisi kuin kirkon edestä. - Niin, mihin sitä kutsumustaan pakoon pääsisi poliitikkonakaan!

 

SDP:llä ajankohtainen seurakuntaohjelma

 

Mitro Repo on lukenut mielenkiinnolla keväällä valmistunutta SDP:n seurakuntapoliittista ohjelmaa, joka on ohjenuorana vuoden vaihteen jälkeen tehtävänsä vastaanottaville sosialidemokraattisille kirkkovaltuutetuille kansan kirkossamme.

SDP:n vaaliohjelmassa on monia ajankohtaisia asioita, joita käsitellään myös Euroopan parlamentissa. Työolosuhteiden parantaminen on kärkenä asialistalla.

Palkkatyön on oltava kannattavaa, työn ehtojen oltava kohtuulliset ja palkkauksen tietenkin oltava tasa-arvoista ja vähintään kohtuullisen suuruista. Lisäksi työn ja sosiaalisen elämän yhteensovittaminen ei pitäisi olla liian hankalaa kenellekään.

Ohjelma sivuaa ympäristökysymyksiä, jotka ovat tietenkin nykyhetken ilmastotilanteessa yhä tärkeämpiä. EU-lainsäädännössä pureudutaan yhä tiukemmin ympäristökysymyksiin päästökysymysten kautta.

Maahanmuutto on yksi polttavimmista kysymyksistä tällä hetkellä. Sen voi huomata jo siitä, että eri maiden vaalikeskustelut keskittyvät yhä enemmän maahanmuuttokysymyksiin. Myös Suomessa tulevien eduskuntavaalien yksi keskeisimmistä teemoista lienee maahanmuuttokysymykset.

Suomessa tulemme suuremmissa määrin törmäämään työperäiseen muuttoon, minkä vuoksi meillä pitäisi olla keinoja eri kulttuurien törmäämisten pehmentämiseen.

- Suvaitsevaisuus pitäisi olla luonnollinen ominaisuus kristityille.

Mitro Repo kiittää SDP:n seurakuntaohjelmaa. Se on hänestä hyvin ajankohtainen ja pureutuu kysymyksiin, joihin ei välttämättä ole helppoja ratkaisuja.

- Monet tavat muovaantuvat vuosien saatossa. Pienillä, paikallisilla teoilla voimme viestittää suvaitsevaisuutta ja toimia esimerkkinä.

 

Kuvat ja teksti: Toive Tynjälä

 

Veljeys-lehti 58. vuosikerta

Seuraava Veljeys-lehti ilmestyy seurakuntavaalien merkeissä Pohjolan työn liitteenä 27.10.2010. Lehden aineistoa julkaistaan myös täällä liiton kotisivulla.